Kylpytynnyrin lämmitys kaasulla

Onko paljun lämmitys kaasulla järkevää? Meneekö siihen vuorokausi lämmitykseen ja sadalla eurolla kaasua? Tässä lyhyesti omat kokemukseni asiaan.

Polttopuu on suhteellisen edullinen, ellei jopa (joillekin) ilmainen energialähde, mutta ylilastatun peräkärryn kanssa ympäri Suomea liikkuminen vie polttoainetta ja erityisesti aikaa. Tähän kun lisätään halkojen pakkaaminen ja purkaminen, alkoivat muut lämmitysmuodot kummasti herättämään allekirjoittaneen mielenkiintoa. Joten starttaan blogin aiheella, jossa lähdin selvittelemään sekä toteuttamaan 1700 litran kylpytynnyrin tai paljun lämmittämistä nestekaasulla.

Vekaksen kylpytynnyrin mukana tuli 33kW puukamina, joka imi yhden lämmityksen aikana 3-4 reilua Ikean isoa kassillista koivuklapeja (50-60kg). Lämmitys kesti 3-4 tuntia ja vaati oman hommansa puun kantamisen, sytyttelyn ja tuhkan tyhjennyksen muodossa. Lisäksi myös oikean lämpötilan saavuttaminen on oma taiteenlajinsa. 35 C on liian kylmä talvella ja kovin paljon 39 C yläpuolelle mennessä alkaa lämpötila jo ahdistamaan. Käytännössä puukaminan kanssa sai melko paljon kikkailla kylmän vesijohtoveden lisäyksen kanssa, koska lämpötila nousi helposti pienelläkin puumäärällä yli mukavuusasteen. Lisäksi koska puukamina luottaa vedenkierrossa ainoastaan lämpimän veden ylösnousuun, niin veden lämpötila tahtoo olla tulikuumaa pinnalta ja viileää jaloista. Tämä tosin sekoituu hetken polskimalla, mutta on pieni ärsyttävyys veden lämpötilan etukäteen mittaamisen kannalta.

Selasin netistä useita vaihtoehtoja kaasulämmitykseen, hinnat vaihtelivat muutamista satasista tonniin. Päädyin kuitenkin valinnassani SpaDealersin 24 kW:n kaasukaminaan, joka ei ollut edullisimmasta päästä, mutta oli selkeästi tarkoitettu nimenomaan kylpytynnyrin lämmitykseen. Myös myyjä vaikutti olevan asiantunteva ja erikoistunut ulkoaltaisiin.

Lisäksi otin heiltä liitinsarjan, pumpun, digitaalisen termostaatin, kaasuputken ja läpiviennit paljuun. Jälkimmäisten asennus jääkin kesän puolelle ja samalla asennan kiinteät putket, mutta palataan siihen sitten joskus jatkotarinan muodossa. Myyjät vastasivat kysymyksiini ripesti ja kaikin puolin heistä on jäänyt hyvä fiilis.

Kamina saapui parissa päivässä matkahuollon kautta ja ulkolämpötila näytti rapsakasti -23 astetta. Putket olivat irtonaisina ja monenmoista liitintä oli pakattu matkaan. Putket saa kiinni ilman työkaluja, kaasuletkua lukuun ottamatta. Ihan kaikille 90-asteen kulmille en edes vielä keksinyt käyttöä, mutta eiköhän niillekin löydy paikkansa myöhemmissä rakennusvaiheissa.

Paketista puuttui pikaliitin pumpun toiseen päähän, mutta lyhyen sähköpostikeskustelun jälkeen sain tietää, että pumppu on tarkoitus heittää kokonaisena paljuun. Tämä onkin ihan hyvä ratkaisu alkutestailuun ja nopeaan käyttöönottoon, mutta kiinteään asennukseen tarvitsee vielä pikaliittimen. Mutta niitä nyt saa mistä tahansa rautakaupasta parilla eurolla.

Itse asennus on hyvin helppo, putket kiinni kaminaan, pumppu ja lämpimän pään letkut veteen. Kaasupullo kiinni pikaliittimellä ja hana auki. Järjestelmä vaatii vielä sähköä termostaattiin sekä vesipumppuun. Kun pumppu lähtee hyrisemään ja vesi virtaa lämmittimen läpi, aloittaa kamina automaattisen sytyttämisen. Muutaman naksahduksen jälkeen kaasu syttyy ja vesi alkaa lämpenemään. Mikäli virtaus syystä tai toisesta katkeaa, sammuu myös liekki automaattisesti.

Digitaalisella termostaatilla varustetussa yksikössä oli muutama ero nettikaupan tuotetietoihin. Järjestelmän oma lämpömittari oli muutettu näyttämään ulkolämpötila ja termostaatin lämpötilamittari näytti varsinaisen veden lämpötilan. Ulkolämpötilassa tuntui olevan joku raja kovissa pakkasissa, koska -25 asteen kohdilla mittari näytti vain ”EE”.

Täytyy kuitenkin antaa hiukan miinusta termostaatin asennustyöstä. Termostaatti tuli myyjältä valmiiksi isohkoon vesitiiviiseen laatikkoon asennettuna. Laatikko taas roikkui täysin vapaasti yhden ohuen mustan johdon varassa. Tämä epäilytti jo heti aluksi kestävyydellään ja niinhän siinä kävikin, että se aiheutti ongelmia myöhemmin. Palaan tähän vielä myöhemmin.

Ensimmäinen käyttökerta

Ensimmäisellä käyttökerralla oli yli 20 astetta pakkasta ja ihan kympin suoritusta kaasukamina ei saanut. Tämä menee nyt oman kokemattomuuteni piikkiin, mutta lämmitys kesti 7 tuntia ja lämpötila ei noussut yli 33 asteen. Eli jäätiin kauas omista energialaskelmistani, jossa lämmitys 37 asteeseen olisi kestänyt 4 tuntia.

Myöhemmin keskusteltuani myyjän kanssa kävi ilmi, että syy todennäköisesti oli kaasupullon jäätymisessä. Vaikka nestekaasun jäätymispiste on n. -180 astetta, niin nähtävästi paineentasaaja jäätyy kun nestekaasu höyrystyy. Eli jos harkitsette kaasulla lämmittämistä, huolehtikaa jotenkin, että pullo on lämpimässä.

Tästä viisastuneena aloitin eristetyn kaapin rakentamisen kaminalle sekä pullolle. Ajatuksena on, että kaminan tuottama lämpö jaksaisi pitää myös pullon lämpimänä eristetyssä laatikossa. Tämä ei täysin toiminut, ainakaan komposiittipullolla, mutta päästiin kuitenkin siedettävissä ajoissa haluttuun 37 asteeseen.

Toinen käyttökerta

Seuraava testi tulikin, kun ulkolämpötila oli 0 asteen tienoilla ja kaappi oli puolittain valmis. Iskin eristettyyn kaappiin kaminan ja pullon lisäksi myös auton sisätilanlämmittimen ja pistin kaikki hyrisemään. Tällä kertaa ei ainakaan pullon jäätymisestä olisi pelkoa (tai näin luulin).

Tein myös pienen muutoksen letkuihin ja kytkin kunnan vesijohtoletkun suoraan kaminaan ja täytin paljun suoraan lämpimähköllä vedellä. Tällöin vaikka täyttö olikin hidasta, niin se täyttyi samalla n. 20 asteisella vedellä. 1600 litran täyttämiseen tällä tavoin kesti noin 2,5 tuntia.

Ettei kaikki olisi niin helppoa, niin toinenkaan testaus ei mennyt aivan putkeen, nimittäin parin tunnin odottelun jälkeen kävin katsomassa tilannetta ja totesin, ettei lämpötila ole noussut yhtään astetta. Syykin oli itsestään selvä; kaminan liekki oli sammunut. Testailujen jälkeen liekin sammumisen syyksi osoittautui kaminassa liian hitaalle säädetty veden virtaus. Nähtävästi kaminassa on turvaominaisuus, joka sammuttaa liekin, mikäli ulostulevan veden lämpötila nousee liiaksi. Ja koska virtaus oli pieni, niin vesi tosiaan tuli lähes kiehuvana ulos putken toisesta päästä. Eli taas oma moka! Mutta tekemällä oppii.

Kun virtaus oli säädetty täysille kamina lämpesi 37 asteeseen muutamassa tunnissa, nyt pääsin jo testaamaan digitaalista termostaattia ja sehän toimi mainiosti. Kun veden lämpötila saavutti 37 asteen, termostaatti kytki liekin pois kaminasta. Kun lämpötila laski muutaman asteen, se kytki lämmön takaisin päälle. Nyt päästiin asiaan! Ei enää lumihangessa halkojen hakemista varpaat jäässä tai liian kuumassa vedessä tuskastelua. Eli näin homman pitääkin toimia!

Kun kylpytouhut oli kylvetty, kannoin kaminan varastoon. Kaminaa ei saa jättää ulos pakkasella, koska se jäätyy helposti ja rikkoontuu sen myötä.

Tästä päästäänkin sitten seuraavan päivän ongelmaan, ajattelin aamulla käydä vielä uudestaan lillumassa, mutta kamina ei enää syttynytkään. Viestittelin pitkään SpaDealersin kanssa asiasta ja sieltä tuli monenmoista neuvoa, mutta lopulta syy paikallistuikin aiemmin mainittuun yhden piuhan varassa killuvaan termostaattiin. Aukaisin kaminan ja huomasin, että jossain vaiheessa siirron yhteydessä termostaatti oli repäissyt nähtävästi painekytkimsestä piuhan irti juotoksistaan.

No, ei muuta kuin kolvi kauniiseen käteen ja tinaamaan. Kun vika oli lopulta paikallisettu ja korjattu, niin kamina lähti taas tulille. Turvasin myös termostaatin kiinnityksen nippusiteellä, ettei sen paino roiku kokonaan yhden piuhan varassa. SpaDealersille kehitysideana, että näihin asennettaisiin jo teiltä tullessa jonkinlainen vedonesto.

Kolmas käyttökerta

Kolmas kerta toden sanoi ja tällä kertaa palju täytettiin suoraan n. 20 C asteisella vedellä, 1600 litran täyttöön meni tutusti 2,5 tuntia. Ulkolämpötilana oli 0 C. Täytön jälkeen pumppu päälle lisää lämpöä tuomaan. Lämpötila 37 asteeseen vaati vielä 3 tuntia, eli yhteensä 1600 litran lämmitykseen menee kaasulla 5,5 tuntia. Kaasua meni noin 7 kiloa, eli euroissa mitattuna n. 13 euroa teräspullossa ja n. 20 euroa komposiittipullossa. Mutta komposiittipulloa en suosittele näihin touhuihin.

Jos euromääriä vertaa puulämitykseen, niin täälläpäin irtomotti koivua maksaa noin 50€ ja lämmitykseen menee noin 1/5 motista. Toisin sanoen ainoastaan puun hinnalla mitattuna, paljun lämmitys puulla maksaa n. 10 euroa, jos ei huomioi ollenkaan polttoainetta ja muita sivukuluja. Toisinsanoen puulämmityksellä säästää muutaman euron, jos ei katso ollenkaan aikaa ja vaivaa.

Vaikka kaasupullo oli lämpöeristetyssä kaapissa, jonka sisälämpötila näytti +20 astetta, silti tuntuu, että pullon jäätyminen heikensi tehoa. Vaihdon pulloa varastolämpimään versioon kesken lämmityksen ja lähtöpuolesta pulppusi huomattavasti kuumempaa vettä. Tämä tapahtui komposiittipullolla, joka tuntuu olevan erityisen herkkä jäätymiselle. Näihin touhuihin suosittelenkin teräspulloa, joka johtaa paremmin lämpöä ja jolla päästään liki puolet edullisempaan lämmitykseen.

Lämpöeristetty laatikko

Rakentelin lämpöeristetyn laatikon mitallistetusta 48x48 palkista, sekä 50mm Finfoam eristelevystä (vahvuutena 200). Kaapin kattoon ja takaseinään laitoin 10mm kivilevyä varmuuden vuoksi estämään mahdollisia tulipaloja. Katon tein 12 asteen kulmassa ylöspäin nousevaksi poispäin paljusta, että kaminan aiheuttamat pakokaasut poistuvat kylpijöistä poispäin.

Tarkoituksena on vielä tehdä eristetty saranaovi, verhoilla koko laatikko puupaneelilla, laittaa katolle tiilikuvioitua kattopeltiä sekä tehdä läpiviennit putkille. Kun kaappi ja ovi ovat valmiina, ajattelin heittää sisään myös pienen pakkasvahdin, jolloin kaasukamina ja letkut voisi olla kiinteästi paikoillaan ympäri vuoden. Tätä täytyy vielä testailla käytännössä, että pysyykö kaappi riittävän lämpimänä kovissakin pakkasissa.

Yhteenveto

Kun kaiken saa näppärästi paikoilleen ja lämpimät kopat rakenneltua, on kaasu käytännössä (lähes) täysin vaivaton tapa lämmittää ja varsinkin ylläpitää kylpytynnyrin lämpöä. Itse järjestelmän asennus on todella helppo, mutta sen saaminen oikeasti näppäräksi ja toimivaksi vaatii hiukan timpurinhommia (tai valmiin laatikon tilaamista).

Vaikka käytössä oli aluksi minulla lähinnä itseaiheutettuja ongelmia, niin nyt kun kaikki on asennettuna, voin kyllä suositella kaasulämmitystä kaikille, joille tärkeintä ei ole se halvin tapa, vaan arvostavat myös mukavuutta ja helppoutta. Kaasupullo on paljon vaivattomampi käydä lähikaupassa vaihtamassa kuin ajaa, pilkkoa, kuivattaa ja varastoida kuutioittain klapeja